Saksan rautatatiehistoria alkoi 7. joulukuuta 1835 avajaismatkalla, jonka ”Kunikaallinen etuoikeutettu Ludwig-Rautatie-Yhtiö” toteutti kahden baijerilaisen teollisuuskaupungin Nürnbergin ja Fürthin välillä. Adleriksi, eli Kotkaksi nimitetty veturi tuli R. Stephensonin tehtaalta Englannista. Vaunut muistuttivat postivaunuja ja ne teetettiin paikallisilla vaunusepillä.
Melko suora Ludwiginrata oli 6 km pitkä. Myöhemmin sitä ei yhdistetty uusiin rakennetuihin ratoihin.
Aikalaiset kertoivat, että avajaismatkalla sekä matkustajat että katsojat olivat niin vaikuttuneita ylinsuuresta 30 km tuntinopeudesta, että heitä pyörrytti tai he alkoivat voida pahoin. Laiduneläimet viereisillä laitumilla väitettiin menneen paniikkiin.
Alkuperäinen juna ei säilynyt jälkipolville. Saksan rautateiden 100-vuotisjuhliin vuonna 1935 rakennettiin originaalille uskollinen työkuntoinen malli, joka säilyi jopa toisen maailmansodan yli, mutta joka tuhoutui melkein kokonaan tulipalossa Nürnbergin rautatiemuseossa vuonna 2005. Kaksi vuotta myöhemmin juna oli taas restauroitu ja se ajaa edelleen tilausajoja pienten ja isojen rautatiefanien iloksi.