Tarinoita

Luostaristen liistereki - Liistereki, myös reslareeksi sanottu, ei ole tämän talon omaisuutta. Sain sen vuonna 2015 Matti Luostariselta Liperistä.  Hänen isänsä Juho on sen tehnyt. Tekotapa on vanhan ajan tapaan ilman nauloja. Liistereki on reki, jossa on liisteistä tehty pohja. Liiste on ohut ja kapea puun säle. Liistereen päälle on laitettu joko häkkimäisiä tai ahkiomaisia lisävarusteita tavaroiden kuljetukseen. Ahkiomainen on sitten tästä talosta.
Vaateaitta - Aittarakennuksessa on kolme vaaleata ovea ja niistä vasemman oven takana on vaatteita. Nykyisin sinne laitetaan tavaroita ja vaatteita laatikoissa, kun niitä ei tarvita sisällä talossa. Siis kesävaatteet ovat siellä talvella ja kesän tullen viedään taas talvivaatteet sinne kesäsäilöön. Ennen oli tapa aivan samanlainen, mutta ero oli siinä, että vaatteille oli paljon naulakoita ja nauloja katossa. Sinne ripustettiin palttoita, takkeja ja muita vaatteita. Näin yritettiin estää hiirien pääsy nakertelemaan joskus jopa kallisarvoisia vaatteita. Pukupussit olivat silloin paperisia ja niitäkin käytettiin. Pärekoreihin…
Eilin kauneudenhoito - Muistan Eilin, kun hän erään vanhemman serkkutyttöni kanssa kokeili ihanalle tuoksuvia kasvo- ja käsivoiteita. Hän käytti niitä usein ja tietysti aivan normaaleja käsivoiteita lypsyn jälkeen. Siitä hoidosta hänellä oli pehmeä, sileä poski. Joskus ollessani melko pieni, kokeilimme erilaisia uuden vuoden taikoja, missä olisi näkynyt tuleva ylkä. Joitakin kirjeenvaihtokavereita hänellä oli, mutta lopulta hän oli kuitenkin vanhapiika, joka hoiti isänsä ja äitinsä loppuun asti kotona.
Ukin saarnat - Kalle-ukkini oli uskovainen kuten muukin perhe. Tässä talossa on pidetty paljon seuroja, olipa kesä tai talvi. Veisaaminen oli oikeaa veisuuta, ukki säesti sitä usein virsikanteleella. Hän oli myös seuroissa itse puhumassa. En osaa sen tarkemmin sanoa, mitä ja mistä hän puhui. Lapsena kuitenkin olin mukana. Koululaisena eli talvisin en voinut olla ja siksi muistot eivät ole täydelliset. Ukki istui yleensä pöydän ääressä ja hänellä oli Raamattu, josta luki osia ja alkoi itse saarnata. Tupa oli täynnä yksinkertaisia penkkejä ja niillä…
Eili pyhäkoulunopettajana - Kaikki mummolassa olivat uskovaisia ja siksi ei ollut ihmeellistä, että tätini Eili piti pyhäkoulua kylällä. Minun muistoni ovat siltä ajalta, kun hän piti sitä tässä talossa. Se johtui osin siitä, että koululaisena vietin aikaani täällä vain lomilla. Mukana olivat usein samanikäiset naapureiden lapset. Lauloimme ja luimme tekstejä. Tunnin päätteeksi saimme kiiltokuvia tai muuta uskonnollista materiaalia. Tänne tuli myös Lasten Pyhäkoululehti ja siinä oli aina askartelutehtäviä. Monet vanhemmat kyläläiset muistavat hänet pyhäkoulunopettajana.
Martta ja lapsenhoito - Enoni Sakarin vaimo tuli taloon 1946, minä synnyin 1949 ja jäin kerran Martan hoitoon ollessani konttaava. Äitini oli laittanut päälleni uuden mekon. Oli kesäaika ja muu väki oli lähtenyt kylään. Martta kertoi myöhemmin, että hän luuli voivansa tehdä muita hommia. Olin kuitenkin kontatessanikin ollut vikkelä ja Martan kauhuksi hän oli nähnyt minut tervapöntöllä. Uusi mekko oli tietysti tervassa. Martalle tuli kiire saada mekko puhtaaksi ennen kuin muut tulisivat. Tämä kai onnistui hyvin, koska sen erikoisempaa en enää tapahtumasta kuullut. Martta…
Singer-täti - Eili-tätini muistan aina siitä, että hän istui Singer-ompelukoneen äärellä polkien koneen toimimaan. Vaatekasa oli valtava, siinä oli korjattavaa ja uuden ompelua. Itse kudotuista kankaista ja flanellista tehtiin miesten ja poikien pitkiä alushousuja. Eilillä ei ollut perhettä, mutta lasten vaatteiden ompelut tulivat tutuksi, sillä olihan äidilläni Elmalla 11 lasta, jotka kirmailivat kesäisin näillä mailla tai isäni Laurin lapsuuskodissa Lammunjärven Heinäveden puoleisella alueella. Kun paita tuli liian lyhyeksi, helmaan ommeltiin jatkokappale vaikka aivan erivärisestä kankaasta. Museossa on pärekorillinen vaatteiden kaavoja, jotka oli…
Rolfin punainen kravatti - Tämän kravatin Rolf sai joululahjaksi vuonna 1967. Olin tutustunut Rolfiin Heinäveden höyrylaivalla elokuussa 1967. Olin silloin lopettanut Saastamoisen konepajalla harjoitteluni ja olin päässyt opiskelemaan Kuopion teknilliseen opistoon konepuolelle. Olin siis Kuopiossa opiskelemassa syksyn ajan, tein iltaisin käsitöitä. Näin jossakin lehdessä tämän virkatun kravatin ohjeen ja mieleeni teki virkata sellainen Rolfille joululahjaksi. Pakettiin tuli sen lisäksi vielä Aarikan pieni puinen kynttilänjalka. Rolfille tämä paketti tuli täydellisenä yllätyksenä jopa hänen äidilleen: Rolf oli aina siihen mennessä laittanut joululahjoja ystävättärilleen, mutta ei saanut…
Mummi ja lasten leikit - Riikka-mummi oli synnyttänyt 7 lasta, joista 4 jäi eloon: Martta, Eili, Sakari ja Elma. Lastenlapsia hänellä oli kahden tyttären kautta 19. Kesäisin täällä leikki useampikin lapsi, koska joensuulaiset sukulaiset tulivat auttamaan heinätöiden aikaan lapsineen ja vilskettä oli. Vanhemmiten mummi ei enää osallistunut lasten leikkeihin, mutta hän seurasi kaikkea kiinnostuksella. Ajasta, jolloin mummi oli yli 70-vuotias, aloin muistaa, mitä kaikkea tapahtui. Kesäisin mummi katseli vierestä, kun serkkutyttöni kanssa leikimme navettaa. Koivun juurakot olivat sellaiset, että sinne sai leikissä tehtyä karsinoita lampaille…
Kenttäpostia - Tässä eräs kirje Elman suuresta kenttäpostikokoelmasta: 27.11.1942 Karjala Rakkahin Elma!!!Nyt riennän vastaamaan siihen tervetulleeseen kirjeeseen minkä sain vastaan ottaa täällä korven keskellä ja saan lausua mitä parhaimmat kiitokseni. Minun rauhaani ei kuulu entistä enempää aika vain matelee pientä hiljaa eteenpäin kohten synkkää tulevaisuutta. Nyt tämäkin kuukausi on aivan lopulla ja pian alkaa Joulukuu ja siinähän se joutuu ensi vuosikin mitä tuonnee se tullessaan. Joko mahtanee tulla se vuosi että tuo rauhan tullessaan meille korven tallaajille. Olisi kai se hauska että…