Terve taas

Tässä välillä olen melkein jo unohtanut, miten blogia kirjoitetaan!

Olemme käyneet Helsingissä ja hoidelleet keskimmäisen pojan lapsia sillä aikaa, kun vanhemmat olivat lomailemassa. Teimme helpon  ja halvan matkan sinne – olimme junassa ja saimme lukea kirjoja. Siitä nautin kovasti, koska illalla sängyssä olen usein niin väsynyt, että laitan jo muutaman sivun jälkeen kirjan kiinni. Kävimme Helsingissä puutarhamessuilla ja tulimme sieltä kymmenien siemenpussien kera takaisin. Siksi olen tekemässä vanhoista laudoista korotettuja kasvilaatikoita antaakseni mieheni ja omalle selälle terveellistä työasentoa. Sitten olimme myös Tove Janssonin näyttelyssä. Mielenkiintoisimmat työt olivat sodanaikaisiin lehtiin tehdyt karrikoidut kuvat sodan päähahmoista. Pienet muuminkuvat olivat niin pieniä, että niitä olisi pitänyt katsoa nenä seinässä ja viipyä monta minuuttia katsomassa kaikkia yksityiskohtia. Mutta eihän niin voinut tehdä, koska seuraavat katsojat ovat odottamassa vuoroaan!

Onhan kotonakin ehditty tehdä kaikenlaista; mies sai ison paketin Saksasta ja nyt voi raiteita pienoisrautatiehen rakennella mielin määrin. Museopuolelle nostettiin jo vanha reki, iso korvo ja muuta pientä tavaraa. Nyt voi sitten toisella puolen aloittaa paneloinnin. Mutta kyllä tuo kevään tulokin teettää työtä; rannalla oli hyvä jo aloittaa syyslehtien haravoinnin, koska oli ollut kuivaa kauan. Jäältä kuului koko ajan sulamisen ääniä, olisi peloittanut, jos ei olisi tiennyt, mistä ne tulevat. Luhalla ei viimeksi vielä ranta ollut sula ja siten en vielä voinut laittaa katiskoja hauen pyyntiä varten. Onneksi ei niitä siis saanut, koska koko päivä tänään oli entisten haukien filerointia ja jauhamista. Teimme niistä ”puolalaista haukea” – siinä nahka irroitetaan kalasta, liha jauhetaan, lisätään mausteita, nahka täytetään tällä seoksella ja näin uusi täytetty hauki höyrytetään kypsäksi mausteliemen päällä. Ei tarvitse ruotojen kanssa tapella!